Taivas oli tukkoinen kuha. Sillä oli niin kaamea nuha. Niin kaamea oli vain kampela, joka mateli pitkin lampea ja jahtasi pieniä mateita. Yhtä masennuksissa ja maassa oli taivainen vaivainen taivas. Se makasi pilviverhon takana, paksun pilvipeiton alla, oli kalpea kuin lakana ja nuhisi tuhisi sateita ja aivasti basilleja, rakeita niin että hapset sateessa kastuivat ja kuhaan taivaivastuivat.